UUTTA POTKUA KUNNALLISPOLITIIKKAAN JO 20 VUOTTA

- JÄRVENPÄÄ 2000 PLUS 1988-2008

"Suomen nopeimmin kasvavassa kaupungissa, Järvenpäässä, on pitkään haikailtu uusien ajatusten ja vaihtoehtoryhmittymien saamiseksi paikkakunnan asioita ajamaan. Sanoista tekoihin: pitkin talvea on kerätty sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet kotiaan vallitsevista puolueista, hahmottamaan linjaa tulevaisuuden paikallispolitiikalle, ensietappina kunnallisvaalit 16.-17.10.88."

Näin alkaa viesti, jonka Timo Malmi lähetti kokouskutsuna keväällä 1988 joukolle samanmielisiä ihmisiä. Kutsua olivat hänen kanssaan hioneet kevään mittaan pienemmässä tuumauspiirissä muun muassa Kyösti Sarkkinen, Juhani Vähämaa ja Heikki Lankinen. Yhteistyöhaluisia löytyi Blues-Jazz diggareista, seurakunnan yhteiskunnallisesta työstä, kehitysmaakauppaihmisistä, elokuvakerholaisista ja kansalaisvaikuttamisesta kiinnostuneista. Tilanne oli samanlainen monessa muussakin kunnassa, vaihtoehtoliikkeitä syntyi ja vihreä liike oli hyvällä oraalla.

Lupaava alku

Ensimmäinen kokous pidettiin 21.4.1988 ja paikalla oli 19 osanottajaa. Päätettiin lähteä vaaleihin, nimeksi tuli "Järvenpää 2000 - vihreät ja sitoutumattomat". Kokouksessa mietittiin Timo Malmin johdolla valmisteltua periaateohjelmaa, josta sitten kehittyi ensimmäinen vaaliohjelma. Paikallislehti nosti kokouksen keskeisistä asioista esille kaavoituksen, Tuusulanjärven tilan, kunnallisten kansanäänestysten tarpeen, kevyen liikenteen kehittämisen, asuntopolitiikan ja kulttuurielämän murheet. Vaaliohjelmassa korostuivat erityisesti avoimuuden vaatimus kunnallisessa päätöksenteossa ja virkavaltaisuuden vähentäminen. Ohjelmassa tähdennettiin myös suunnittelun merkitystä päällekkäisyyksien vähentämiseksi sekä yhteistyötä ympäröivien kuntien kanssa. Ryhmäkuri julistettiin pannaan.

Ensimmäisissä vaaleissa Järvenpää 2000 sai läpi kaksi ehdokastaan, Rauha-Maria Mertjärven ja Kirsi Riihimäen ja onnekkaasti vielä vaa'ankieliaseman. Ryhmä teki teknisen vaaliliiton vasemmiston kanssa, jolloin saatiin paikka myös kaupunginhallituksessa. Siellä ryhmällä on ollut sen jälkeen edustus kaikki nämä vuodet.

Uusi ryhmä ryhtyi heti puolustamaan Maatalousnormaalikoulun peltoja, joiden puolesta oli kerätty noin kahdentuhannen nimen lista jo edellisen vuoden puolella. Samoin ryhdyttiin tekemään töitä Tuusulanjärven suojelemisen hyväksi, joskin tämä työ korostui vasta myöhempinä vuosina. Kaavoitusasioissa on riittänyt taisteluita koko ryhmän olemassaolon ajan ja myös koulu- ja kulttuuriasiat ovat olleet koko ajan sydäntä lähellä.

Kaupungin vanhoille päättäjille uusi ryhmä oli kova pala nieltäväksi - vaikka pehmeitä arvoja edustikin. Tarina kertoo, että kaupunginhallituksen kokous ei useinkaan päässyt edes alkamaan, ennen kuin kaupunginjohtaja oli saanut "viherpiipertäjät" haukuttua.

Kuitenkin juuri tästä viherpiipertäjien joukosta Järvenpää sai ensimmäisen naiskansanedustajansa ja kaikkien aikojen neljännen edustajansa eduskuntaan, kun Rauha-Maria nousi Arkadianmäelle vuonna 1998 Paavo Nikulan siirryttyä oikeuskansleriksi. Vihreiden ryhmässä hän oli eduskunnassa vuoteen 2003.

Asema vakiintuu 1990-luvulla

Varsinainen läpimurto kunnallispolitiikassa tapahtui vuoden 1992 vaaleissa, kun Järvenpää 2000 sai valtuustoon yhdeksän paikkaa. Rauha-Maria Mertjärvi nousi äänikuningattareksi päihittäen äänimäärällään muun muassa entisen kaupunginjohtajan. Ryhmä sai kaksi kaupunginhallituspaikkaa ja paikkoja myös kaikkiin lautakuntiin, useimpiin kaksikin. Näin kaksitonnisten painoarvo lisääntyi merkittävästi kaupungin päätöksenteossa.

Myös vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa tuloksena oli yhdeksän valtuustopaikkaa. Näin Järvenpää 2000 vakiinnutti 90-luvulla paikkansa järvenpääläisessä kunnallispolitiikassa. Kaikkiin näihin vaaleihin mentiin samalla periaatteella: sitoutumattomat ja vihreät ehdokkaat muodostivat yhdessä Järvenpää 2000:n yhteislistan. Vuosituhannen vaihtuessa kansalaisliikkeen nimen perään lisättiin "Plus".

Mukana olleiden vihreiden suunta alkoi 2000-luvulla kulkea yhä enemmän kohti järjestäytynyttä puoluerakennetta. Niinpä vuoden 2004 vaaleihin lähdettiin omilla listoilla ja Järvenpää 2000 Plussan ehdokkaina oli vain puoluepoliittisesti sitoutumattomia ehdokkaita. Vaalitulos oli jälleen hyvä, sillä sekä sitoutumattomat kaksitonniset että vihreät saivat lisäpaikan edelliseen valtuustokauteen verrattuna.

Mitä on saatu aikaan?

Näiden 20 vuoden aikana, jolloin Järvenpää 2000 Plus on ollut mukana kunnallisessa päätöksenteossa, on tapahtunut suuria muutoksia. Politiikka on yhteispeliä, joten kaikkien ryhmien panostus asioiden eteenpäin viemiseksi on olennaista. Mutta on asioita, joiden etenemiseen kaksitonnisten ryhmä on vaikuttanut ratkaisevasti.

Avoimuus hallinnossa on selvästi lisääntynyt ja on nyt työn alla olevassa johtosäännön uudistuksessa avainsana. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty järjestämällä kuntalaisten kuulemistilaisuuksia. Nuorisoparlamentti on perustettu ja nyt suunnitellaan parlamentin edustajille läsnäolo-oikeutta valtuustossa. Yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta on perustettu aloitteiden valmistelua ja pitemmän aikajakson kaupunkisuunnittelua varten. Nyt siitä on tulossa tulevaisuusvaliokunta. Ryhmäkuri alkaa olla historiaa muissakin valtuustoryhmissä.

Ympäristöasioissa 2000-liikkeen aktiivisuus tuli esille aikoinaan järjestetyissä kierrätystapahtumissa, joissa torilla sai tulla vaihtamaan omia tarpeettomaksi tulleita tavaroitaan tarpeellisempaan. Tästä alusta, jota silloinen katupäällikkö luonnehti turhaksi, sai kuitenkin alkunsa kierrätyskeskus. Kaupungin organisaatioon perustettiin myös ympäristölautakunta ja nimitettiin ympäristösihteeri. Tuusulanjärven suojelu- ja puhdistusoperaatiossa on saatu jo niin hyviä tuloksia, että ihana Tervanokka on taas järvenpääläisten käytettävissä kesäisin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet ovat kuluneina vuosina olleet ehkä suurimmat. Lama-ajan leikkaukset koskivat kipeästi kuntalaisia, eikä hyvästä nousukaudesta huolimatta ole päästy tyydyttävään tilanteeseen. Omaishoitajien ja vammaisten asioiden esillä pitäminen on tuonut joitakin torjuntavoittoja. Asioihin vaikuttamisen keinot ovat olleet nyt viimeisenä kautena paremmat, kun sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana on ollut Kaj Pehrsson.

Kouluasioiden puolesta taisteleminen on vuosien varrella ollut hyvin samankaltaista kuin sosiaali- ja terveysasioidenkin. Varhaisimpia voittoja oli koulupsykologin saaminen Järvenpäähän ensimmäisen ryhmän valtuutettujen aloitteen pohjalta. Aloite sai tiukkaa vastustusta ja silloinen kaupunginjohtaja ilmoitti moisen tulevan kaupunkiin vain "kuolleen ruumiini yli". Tällä hetkellä koulupsykologeja on kolme ja neljättä tarvittaisiin! Luokkakokojen pienentämisen puolesta on taisteltu, samoin erityisopetuksen ja oppilashuollon lisämäärärahojen saamiseksi. Nämä ovat yhä tärkeitä kehittämisalueita. Suuria yhteisiä saavutuksia Järvenpään koulutoimessa on uusi upea lukio.

Nykyhetkestä tulevaisuuteen

Järvenpää 2000 Plussan täyttäessä kaksikymmentä vuotta tämä kansalaisliike on edelleen vireä ja tulevaisuuteen suuntautuva. Valtuustossa 2000 Plus -ryhmällä on kaudella 2005-2008 ollut seitsemän paikkaa ja se on kolmanneksi suurin ryhmä Sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen jälkeen. Vuonna 2008 valtuustossa on edelleen neljä henkilöä, joka olivat mukana jo Järvenpää 2000:n perustavassa kokouksessa: 2000 Plussan Rauha-Maria Mertjärvi ja Kaj Pehrsson sekä nykyisin Vihreiden ryhmään kuuluvat Seija Kareinen ja Eeva Soikkeli. Kaksitonnisten nykyisistä valtuutetuista myös Henry "Roope" Berg ja Pertti Tamm olivat toiminnassa mukana jo 1990-luvun alussa.

Kaksikymmentä vuotta on pitkä aika - mutta ei aina politiikassa. Asiat etenevät toisinaan kovin hitaasti. Jos kuitenkin pyrkii sitkeästi toteuttamaan omia visioitaan, voi huomata asioiden etenevän. 2000 Plus on ollut tällainen ryhmä ja voimme hyvällä omallatunnolla sanoa: olemme muuttaneet Järvenpäätä pehmeämpien arvojen kaupungiksi.

  Etusivulle